Lähihistorian tutkimuksen seuran sivusto esittelee Lähihistoria-lehden sisältöä ja seuran toimintaa sekä luo katsauksia lähihistorian ajankohtaisiin ilmiöihin. 

  • P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2023 kirjallisuuspalkinto on myönnetty tohtori Jenni Haukiolle

    P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2023 kirjallisuuspalkinto on myönnetty tohtori Jenni Haukiolle

    P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 lähtien vuosittain kirjallisuuspalkinnon teokselle, jonka se on arvioinut kirjoitetuksi ”Ukko-Pekan hengessä”. Vuoden 2023 kirjallisuuspalkinnon säätiö on päättänyt myöntää tohtori Jenni Haukiolle teoksesta Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona.    Kirja käsittelee huolella ja eri näkökulmista presidentin puolison asemaa ja presidentti-instituutiota, siihen liittyviä erilaisia ennakko-odotuksia ja jopa…

  • Tutkittava tähtiä tänä iltana

    Tutkittava tähtiä tänä iltana

    Sukulaismökin ulkovajasta löytyy koululaukku. Laukussa on muistikirjoja, rikkinäiset lasit ja muuta tavaraa, jotka ovat aikanaan kuuluneet nuorelle pojalle, 1940-luvulla lapsuuttaan eläneelle Tapanille. Laukun äärellä elokuvantekijä ja kaksi historioitsijaa ryhtyvät tutkimaan esineiden merkityksiä ja lapsuuden historiaa yhden ainutkertaisen yksilön kautta. Lopputuloksena on vaikuttava elokuvaessee esineiden voimasta, tulkinnan mahdollisuuksista ja rajoista sekä historiantutkimuksen prosessista harhapolkuineen ja ymmärryksen…

  • Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö

    Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö

    Nyt kun Suomen naapurissa on verisen hyökkäyssodan aloittanut valtio ja itäraja on käytännössä suljettu, on vaikea eläytyä niihin tunnelmiin, joissa 1990-luvun alkuvuosina elettiin. Tuntematon, pelottava raja oli muuttunut mahdollisuuksien rajaksi. Artikkelimme pureutuu ajanjaksoon, jolloin rautaesiripun murtuminen, globalisaatio, liberaali demokratia, Euroopan integraatiokehitys ja markkinaliberalismi vaikuttivat voimakkaasti alueiden identiteettiin, mahdollisuuksiin ja valtiosuhteeseen. Yksi avaintekijä aluekehitykseen liittyvissä odotuksissa…

  • Valtiolle vaaralliset naiset

    Valtiolle vaaralliset naiset

    Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten menneisyydestä on kansallisesti ja kansainvälisesti kirjoitettu runsaasti akateemista ja populaaria tutkimusta kylmän sodan päättymisestä lähtien. Kaiken tämän tutkimuksen ansiosta tiedämme yleisellä tasolla hyvin, miten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset ovat historiansa aikana pyrkineet vastaamaan vieraiden valtioiden ja kotimaisen kumouksellisen toiminnan aiheuttamiin uhkakuviin. Tutkimuksessa on kuitenkin vielä hiljaisuutensa ja katvealueensa. Väitöskirjassani Valtiolle vaaralliset naiset –…

  • Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota – Biografisen menetelmän mahdollisuudet

    Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota – Biografisen menetelmän mahdollisuudet

    Suomen suhde itänaapuriin on ollut kautta historian kysymys, joka on voimakkaasti vaikuttanut Suomen asemaan, toimintatilaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kompleksista suhdetta ovat leimanneet maailmanpolitiikan käänteet sekä Venäjän/Neuvostoliiton sisäiset muutokset. Jälleen kerran ollaan sen tilanteen edessä, että Venäjän arkistoihin ei ole pääsyä. Tätä kirjoitettaessa 30. marraskuuta 2023 Suomen ja Venäjän välinen itäraja on suljettu kokonaan, ja sulun on…

  • Lasten kaltoinkohtelu ja lehdistö

    Lasten kaltoinkohtelu ja lehdistö

    Lähihistoria-artikkelissani tarkastelen lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta julkaistua lehdistökirjoittelua. Artikkelin aineiston muodostavat Kansalliskirjaston digitaaliarkistoon tallennetut lehtiartikkelit, joissa kirjoitettiin lastensuojelussa ilmenneestä kaltoinkohtelusta noin vuosina 1948–2020. Artikkelissa osoitan, että kaltoinkohtelutapauksia nousi julkisuuteen erityisesti 1950-luvulla. Ilmiötä ei kuitenkaan saatu kitkettyä, ja sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua on ilmennyt vielä 2000-luvullakin. Analysoin artikkelissa niitä reittejä, joita pitkin tapaukset ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen…

  • Elämää metsässä

    Elämää metsässä

    Hyötysuhteeltaan tehoton energiankäyttö. Polttoaine, jota tarvitaan aina vain enemmän entisen tultua tuhlatuksi ja joka uudistuu hitaasti. Luonnonvarojen riistämiseen perustuva maailmankuva ja kulttuuri. Kuulostaa suomalaisten kestämättömältä elämäntavalta – eikä vain tänä päivänä vaan 400 vuotta sitten. Parhaillaan meneillään oleva ekologinen romahdus ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan toimintamallejaan luonnolle aiheuttamiensa mullistusten vuoksi. 1600-luvulla…

  • Joutenolon vaarallisuudesta

    Joutenolon vaarallisuudesta

    Aloitan tunnustuksella: huomaan vältteleväni joutilaisuudesta kertovaa kirjallisuutta. Syy ei suinkaan ole se, että paheksun toimettomuutta. Tutkin työkseni tehokkuusoppien ja työuupumuksen historiaa, joten tiedän liiallisen stressin olevan vaarallista, istumisen tappavaa ja multitaskaamisen myrkkyä aivoille. Tiedän senkin, että ihmisen pitäisi kuunnella itseään ja tunnistaa omat voimavaransa. Kaltaiselleni putoamista pelkäävälle akateemiselle pätkätyöläiselle levollista arkea ja itsemyötätuntoa markkinoivat teokset…

  • Historia politiikan argumenttina Venäjällä

    Historia politiikan argumenttina Venäjällä

    Jukka Korpela pohtii esseessään sitä, kuinka Venäjä käyttää poliittisessa keskustelussa hyvinkin vanhaa historiaa argumentteina. Nykyään yleisiä perusteluja on käytetty Moskovan politiikassa jo keskiajalla. Läntisestä historian käytöstä poiketen kyse ei ole vain retorisesta koristelusta, rituaaleista tai vanhan kulttuurin perinnöstä. Historialla ei peitellä todellisia motiiveja, vaan kyse on aidoista argumenteista omien väitteiden tueksi. Lännessä itsestään selvyytenä otettu…

  • Tasavallan vai imperiumin lapset? Turkin historiapolitiikan jakolinjoja

    Tasavallan vai imperiumin lapset? Turkin historiapolitiikan jakolinjoja

    Turkin tasavalta perustettiin vuonna 1923, joten ensi lokakuussa tulee täyteen 100 vuotta. Tasavalta luotiin itsenäisyyssodan ja vallankumouksen kautta vuosina 1919–1923. Itsenäisyyssota, toisin ilmaistuna Anatolian vastarintaliike, käytiin länsimaiden imperialismia vastaan, mutta se oli samanaikaisesti vallankumous sulttaanihallintoa vastaan. Tasavaltaa edeltänyt Osmanivaltio oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen jaettu Lähi-idän arabialueiden osalta Ranskan ja Britannian etupiireihin, ja vuoden 1920 Sèvres’n…

  • Miksi Maalaisliitto vastaanotti Ruplia?

    Miksi Maalaisliitto vastaanotti Ruplia?

    Kirjailija ja filosofian tohtori Lasse Lehtinen tarkastelee esseessään Maalaisliitto-Keskustan kansainvälisiä rahoituskuvioita. Lehtisen mukaan itä-rahoituksen historiaa ja siihen kytkeytyviä toimijoita ja organisaatioita ei ole vielä kaikilta osin pengottu.

  • Lähihistoria 1/2023: Imperiumin jälkeinen historia

    Lähihistoria 1/2023: Imperiumin jälkeinen historia

    Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten…


Lähihistorian tutkimuksen seura ry